aitaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä aidata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aitaava aitaavat
genetiivi aitaavan aitaavien
(aitaavain)
partitiivi aitaavaa aitaavia
akkusatiivi aitaava; aitaavan aitaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi aitaavassa aitaavissa
elatiivi aitaavasta aitaavista
illatiivi aitaavaan aitaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi aitaavalla aitaavilla
ablatiivi aitaavalta aitaavilta
allatiivi aitaavalle aitaaville
muut sijamuodot
essiivi aitaavana aitaavina
translatiivi aitaavaksi aitaaviksi
abessiivi aitaavatta aitaavitta
instruktiivi aitaavin
komitatiivi aitaavine