ajaantuva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ajaantua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ajaantuva ajaantuvat
genetiivi ajaantuvan ajaantuvien
(ajaantuvain)
partitiivi ajaantuvaa ajaantuvia
akkusatiivi ajaantuva; ajaantuvan ajaantuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi ajaantuvassa ajaantuvissa
elatiivi ajaantuvasta ajaantuvista
illatiivi ajaantuvaan ajaantuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ajaantuvalla ajaantuvilla
ablatiivi ajaantuvalta ajaantuvilta
allatiivi ajaantuvalle ajaantuville
muut sijamuodot
essiivi ajaantuvana ajaantuvina
translatiivi ajaantuvaksi ajaantuviksi
abessiivi ajaantuvatta ajaantuvitta
instruktiivi ajaantuvin
komitatiivi ajaantuvine