ajava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ajaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ajava ajavat
genetiivi ajavan ajavien
(ajavain)
partitiivi ajavaa ajavia
akkusatiivi ajava;
ajavan
ajavat
sisäpaikallissijat
inessiivi ajavassa ajavissa
elatiivi ajavasta ajavista
illatiivi ajavaan ajaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ajavalla ajavilla
ablatiivi ajavalta ajavilta
allatiivi ajavalle ajaville
muut sijamuodot
essiivi ajavana ajavina
translatiivi ajavaksi ajaviksi
abessiivi ajavatta ajavitta
instruktiivi ajavin
komitatiivi ajavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ajava-
vahva vartalo ajava-
konsonantti-
vartalo
-