allokoiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaallokoiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä allokoida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | allokoiva | allokoivat |
| genetiivi | allokoivan | allokoivien (allokoivain) |
| partitiivi | allokoivaa | allokoivia |
| akkusatiivi | allokoiva; allokoivan | allokoivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | allokoivassa | allokoivissa |
| elatiivi | allokoivasta | allokoivista |
| illatiivi | allokoivaan | allokoiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | allokoivalla | allokoivilla |
| ablatiivi | allokoivalta | allokoivilta |
| allatiivi | allokoivalle | allokoiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | allokoivana | allokoivina |
| translatiivi | allokoivaksi | allokoiviksi |
| abessiivi | allokoivatta | allokoivitta |
| instruktiivi | – | allokoivin |
| komitatiivi | – | allokoivine |