alustettu

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä alustaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi alustettu alustetut
genetiivi alustetun alustettujen
partitiivi alustettua alustettuja
akkusatiivi alustettu; alustetun alustetut
sisäpaikallissijat
inessiivi alustetussa alustetuissa
elatiivi alustetusta alustetuista
illatiivi alustettuun alustettuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi alustetulla alustetuilla
ablatiivi alustetulta alustetuilta
allatiivi alustetulle alustetuille
muut sijamuodot
essiivi alustettuna alustettuina
translatiivi alustetuksi alustetuiksi
abessiivi alustetutta alustetuitta
instruktiivi alustetuin
komitatiivi alustettuine