ansaitseva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ansaita

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ansaitseva ansaitsevat
genetiivi ansaitsevan ansaitsevien
(ansaitsevain)
partitiivi ansaitsevaa ansaitsevia
akkusatiivi ansaitseva; ansaitsevan ansaitsevat
sisäpaikallissijat
inessiivi ansaitsevassa ansaitsevissa
elatiivi ansaitsevasta ansaitsevista
illatiivi ansaitsevaan ansaitseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ansaitsevalla ansaitsevilla
ablatiivi ansaitsevalta ansaitsevilta
allatiivi ansaitsevalle ansaitseville
muut sijamuodot
essiivi ansaitsevana ansaitsevina
translatiivi ansaitsevaksi ansaitseviksi
abessiivi ansaitsevatta ansaitsevitta
instruktiivi ansaitsevin
komitatiivi ansaitsevine