ansaitseva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaansaitseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ansaita
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ansaitseva | ansaitsevat |
genetiivi | ansaitsevan | ansaitsevien (ansaitsevain) |
partitiivi | ansaitsevaa | ansaitsevia |
akkusatiivi | ansaitseva; ansaitsevan |
ansaitsevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ansaitsevassa | ansaitsevissa |
elatiivi | ansaitsevasta | ansaitsevista |
illatiivi | ansaitsevaan | ansaitseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ansaitsevalla | ansaitsevilla |
ablatiivi | ansaitsevalta | ansaitsevilta |
allatiivi | ansaitsevalle | ansaitseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ansaitsevana | ansaitsevina |
translatiivi | ansaitsevaksi | ansaitseviksi |
abessiivi | ansaitsevatta | ansaitsevitta |
instruktiivi | – | ansaitsevin |
komitatiivi | – | ansaitsevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ansaitseva- | |
vahva vartalo | ansaitseva- | |
konsonantti- vartalo |
- |