ansioitunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaansioitunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ansioitua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ansioitunut | ansioituneet |
genetiivi | ansioituneen | ansioituneiden ansioituneitten |
partitiivi | ansioitunutta | ansioituneita |
akkusatiivi | ansioitunut; ansioituneen |
ansioituneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ansioituneessa | ansioituneissa |
elatiivi | ansioituneesta | ansioituneista |
illatiivi | ansioituneeseen | ansioituneisiin ansioituneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ansioituneella | ansioituneilla |
ablatiivi | ansioituneelta | ansioituneilta |
allatiivi | ansioituneelle | ansioituneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ansioituneena | ansioituneina |
translatiivi | ansioituneeksi | ansioituneiksi |
abessiivi | ansioituneetta | ansioituneitta |
instruktiivi | – | ansioitunein |
komitatiivi | – | ansioituneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |