arasteleva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaarasteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä arastella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arasteleva | arastelevat |
genetiivi | arastelevan | arastelevien (arastelevain) |
partitiivi | arastelevaa | arastelevia |
akkusatiivi | arasteleva; arastelevan |
arastelevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arastelevassa | arastelevissa |
elatiivi | arastelevasta | arastelevista |
illatiivi | arastelevaan | arasteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arastelevalla | arastelevilla |
ablatiivi | arastelevalta | arastelevilta |
allatiivi | arastelevalle | arasteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arastelevana | arastelevina |
translatiivi | arastelevaksi | arasteleviksi |
abessiivi | arastelevatta | arastelevitta |
instruktiivi | – | arastelevin |
komitatiivi | – | arastelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |