arvottava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä arpoa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi arvottava arvottavat
genetiivi arvottavan arvottavien
(arvottavain)
partitiivi arvottavaa arvottavia
akkusatiivi arvottava; arvottavan arvottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi arvottavassa arvottavissa
elatiivi arvottavasta arvottavista
illatiivi arvottavaan arvottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi arvottavalla arvottavilla
ablatiivi arvottavalta arvottavilta
allatiivi arvottavalle arvottaville
muut sijamuodot
essiivi arvottavana arvottavina
translatiivi arvottavaksi arvottaviksi
abessiivi arvottavatta arvottavitta
instruktiivi arvottavin
komitatiivi arvottavine

arvottava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä arvottaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi arvottava arvottavat
genetiivi arvottavan arvottavien
(arvottavain)
partitiivi arvottavaa arvottavia
akkusatiivi arvottava; arvottavan arvottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi arvottavassa arvottavissa
elatiivi arvottavasta arvottavista
illatiivi arvottavaan arvottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi arvottavalla arvottavilla
ablatiivi arvottavalta arvottavilta
allatiivi arvottavalle arvottaville
muut sijamuodot
essiivi arvottavana arvottavina
translatiivi arvottavaksi arvottaviksi
abessiivi arvottavatta arvottavitta
instruktiivi arvottavin
komitatiivi arvottavine