aseistava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä aseistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aseistava aseistavat
genetiivi aseistavan aseistavien
(aseistavain)
partitiivi aseistavaa aseistavia
akkusatiivi aseistava; aseistavan aseistavat
sisäpaikallissijat
inessiivi aseistavassa aseistavissa
elatiivi aseistavasta aseistavista
illatiivi aseistavaan aseistaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi aseistavalla aseistavilla
ablatiivi aseistavalta aseistavilta
allatiivi aseistavalle aseistaville
muut sijamuodot
essiivi aseistavana aseistavina
translatiivi aseistavaksi aseistaviksi
abessiivi aseistavatta aseistavitta
instruktiivi aseistavin
komitatiivi aseistavine