bocnuti

Kroaatti

bȍcnuti (yks. 1. bȍcnēm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen bȍckati)

pistää (lyödä tai painaa kapealla terävällä kappaleella aiheuttaen reikämäisen jäljen)
(kuvaannollisesti) sivaltaa (sanallisesti)

Verbin bocnuti taivutus

Infinitiivi	Preteritin adverbi	Gerundi
bocnuti	bocnuvši	–

Aikamuoto	Yksikkö			Monikko
Aikamuoto	1. pers.	2. pers.	3. pers.	1. pers.	2. pers.	3. pers.
Preesens	bocnem	bocneš	bocne	bocnemo	bocnete	bocnu
Aoristi	bocnuh	bocnu		bocnusmo	bocnuste	bocnuše
Imperatiivi	–	bocni	–	bocnimo	bocnite	–
Aktiivin partisiipin perfekti	bocnuo m. bocnula f. bocnulo n.			bocnuli m. bocnule f. bocnula n.
Passiivin partisiipin perfekti	bocnut m. bocnuta f. bocnuto n.			bocnuti m. bocnute f. bocnuta n.