breach

Englanti

Substantiivi

breach (monikko breaches)

1. rikkomus

   Kosovo president resigns over breach of constitution – Kosovon presidentti eroaa perustuslain rikkomuksen vuoksi. (Telegraph.co.uk)

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	breaches
part. prees.	breaching
imp. & part. perf.	breached

breach

1. murtaa
2. rikkoa (sääntöjä)

Liittyvät sanat

• break