derivoinut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
derivoinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä derivoida
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | derivoinut | derivoineet |
genetiivi | derivoineen | derivoineiden derivoineitten |
partitiivi | derivoinutta | derivoineita |
akkusatiivi | derivoinut; derivoineen | derivoineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | derivoineessa | derivoineissa |
elatiivi | derivoineesta | derivoineista |
illatiivi | derivoineeseen | derivoineisiin derivoineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | derivoineella | derivoineilla |
ablatiivi | derivoineelta | derivoineilta |
allatiivi | derivoineelle | derivoineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | derivoineena | derivoineina |
translatiivi | derivoineeksi | derivoineiksi |
abessiivi | derivoineetta | derivoineitta |
instruktiivi | – | derivoinein |
komitatiivi | – | derivoineine |