diskannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä diskata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi diskannut diskanneet
genetiivi diskanneen diskanneiden
diskanneitten
partitiivi diskannutta diskanneita
akkusatiivi diskannut; diskanneen diskanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi diskanneessa diskanneissa
elatiivi diskanneesta diskanneista
illatiivi diskanneeseen diskanneisiin
diskanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi diskanneella diskanneilla
ablatiivi diskanneelta diskanneilta
allatiivi diskanneelle diskanneille
muut sijamuodot
essiivi diskanneena diskanneina
translatiivi diskanneeksi diskanneiksi
abessiivi diskanneetta diskanneitta
instruktiivi diskannein
komitatiivi diskanneine