douppaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaadouppaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä doupata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | douppaava | douppaavat |
| genetiivi | douppaavan | douppaavien (douppaavain) |
| partitiivi | douppaavaa | douppaavia |
| akkusatiivi | douppaava; douppaavan |
douppaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | douppaavassa | douppaavissa |
| elatiivi | douppaavasta | douppaavista |
| illatiivi | douppaavaan | douppaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | douppaavalla | douppaavilla |
| ablatiivi | douppaavalta | douppaavilta |
| allatiivi | douppaavalle | douppaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | douppaavana | douppaavina |
| translatiivi | douppaavaksi | douppaaviksi |
| abessiivi | douppaavatta | douppaavitta |
| instruktiivi | – | douppaavin |
| komitatiivi | – | douppaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | douppaava- | |
| vahva vartalo | douppaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |