eksyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä eksyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eksyttävä eksyttävät
genetiivi eksyttävän eksyttävien
(eksyttäväin)
partitiivi eksyttävää eksyttäviä
akkusatiivi eksyttävä; eksyttävän eksyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi eksyttävässä eksyttävissä
elatiivi eksyttävästä eksyttävistä
illatiivi eksyttävään eksyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi eksyttävällä eksyttävillä
ablatiivi eksyttävältä eksyttäviltä
allatiivi eksyttävälle eksyttäville
muut sijamuodot
essiivi eksyttävänä eksyttävinä
translatiivi eksyttäväksi eksyttäviksi
abessiivi eksyttävättä eksyttävittä
instruktiivi eksyttävin
komitatiivi eksyttävine

eksyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä eksyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eksyttävä eksyttävät
genetiivi eksyttävän eksyttävien
(eksyttäväin)
partitiivi eksyttävää eksyttäviä
akkusatiivi eksyttävä; eksyttävän eksyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi eksyttävässä eksyttävissä
elatiivi eksyttävästä eksyttävistä
illatiivi eksyttävään eksyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi eksyttävällä eksyttävillä
ablatiivi eksyttävältä eksyttäviltä
allatiivi eksyttävälle eksyttäville
muut sijamuodot
essiivi eksyttävänä eksyttävinä
translatiivi eksyttäväksi eksyttäviksi
abessiivi eksyttävättä eksyttävittä
instruktiivi eksyttävin
komitatiivi eksyttävine