eläköityvä

Suomi

Verbi

eläköityvä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä eläköityä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	eläköityvä	eläköityvät
genetiivi	eläköityvän	eläköityvien (eläköityväin)
partitiivi	eläköityvää	eläköityviä
akkusatiivi	eläköityvä; eläköityvän	eläköityvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	eläköityvässä	eläköityvissä
elatiivi	eläköityvästä	eläköityvistä
illatiivi	eläköityvään	eläköityviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	eläköityvällä	eläköityvillä
ablatiivi	eläköityvältä	eläköityviltä
allatiivi	eläköityvälle	eläköityville
muut sijamuodot
essiivi	eläköityvänä	eläköityvinä
translatiivi	eläköityväksi	eläköityviksi
abessiivi	eläköityvättä	eläköityvittä
instruktiivi	–	eläköityvin
komitatiivi	–	eläköityvine