elämöinyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä elämöidä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi elämöinyt elämöineet
genetiivi elämöineen elämöineiden
elämöineitten
partitiivi elämöinyttä elämöineitä
akkusatiivi elämöinyt; elämöineen elämöineet
sisäpaikallissijat
inessiivi elämöineessä elämöineissä
elatiivi elämöineestä elämöineistä
illatiivi elämöineeseen elämöineisiin
elämöineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi elämöineellä elämöineillä
ablatiivi elämöineeltä elämöineiltä
allatiivi elämöineelle elämöineille
muut sijamuodot
essiivi elämöineenä elämöineinä
translatiivi elämöineeksi elämöineiksi
abessiivi elämöineettä elämöineittä
instruktiivi elämöinein
komitatiivi elämöineine