ennättävä

Suomi

Verbi

ennättävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ennättää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ennättävä	ennättävät
genetiivi	ennättävän	ennättävien (ennättäväin)
partitiivi	ennättävää	ennättäviä
akkusatiivi	ennättävä; ennättävän	ennättävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ennättävässä	ennättävissä
elatiivi	ennättävästä	ennättävistä
illatiivi	ennättävään	ennättäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ennättävällä	ennättävillä
ablatiivi	ennättävältä	ennättäviltä
allatiivi	ennättävälle	ennättäville
muut sijamuodot
essiivi	ennättävänä	ennättävinä
translatiivi	ennättäväksi	ennättäviksi
abessiivi	ennättävättä	ennättävittä
instruktiivi	–	ennättävin
komitatiivi	–	ennättävine