erehtynyt
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaerehtynyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä erehtyä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | erehtynyt | erehtyneet |
genetiivi | erehtyneen | erehtyneiden erehtyneitten |
partitiivi | erehtynyttä | erehtyneitä |
akkusatiivi | erehtynyt; erehtyneen |
erehtyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | erehtyneessä | erehtyneissä |
elatiivi | erehtyneestä | erehtyneistä |
illatiivi | erehtyneeseen | erehtyneisiin erehtyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | erehtyneellä | erehtyneillä |
ablatiivi | erehtyneeltä | erehtyneiltä |
allatiivi | erehtyneelle | erehtyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | erehtyneenä | erehtyneinä |
translatiivi | erehtyneeksi | erehtyneiksi |
abessiivi | erehtyneettä | erehtyneittä |
instruktiivi | – | erehtynein |
komitatiivi | – | erehtyneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | erehtynee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
erehtynyt- |