estyvä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaestyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä estyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | estyvä | estyvät |
| genetiivi | estyvän | estyvien (estyväin) |
| partitiivi | estyvää | estyviä |
| akkusatiivi | estyvä; estyvän |
estyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | estyvässä | estyvissä |
| elatiivi | estyvästä | estyvistä |
| illatiivi | estyvään | estyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | estyvällä | estyvillä |
| ablatiivi | estyvältä | estyviltä |
| allatiivi | estyvälle | estyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | estyvänä | estyvinä |
| translatiivi | estyväksi | estyviksi |
| abessiivi | estyvättä | estyvittä |
| instruktiivi | – | estyvin |
| komitatiivi | – | estyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | estyvä- | |
| vahva vartalo | estyvä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |