etäännyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä etääntyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi etäännyttävä etäännyttävät
genetiivi etäännyttävän etäännyttävien
(etäännyttäväin)
partitiivi etäännyttävää etäännyttäviä
akkusatiivi etäännyttävä; etäännyttävän etäännyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi etäännyttävässä etäännyttävissä
elatiivi etäännyttävästä etäännyttävistä
illatiivi etäännyttävään etäännyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi etäännyttävällä etäännyttävillä
ablatiivi etäännyttävältä etäännyttäviltä
allatiivi etäännyttävälle etäännyttäville
muut sijamuodot
essiivi etäännyttävänä etäännyttävinä
translatiivi etäännyttäväksi etäännyttäviksi
abessiivi etäännyttävättä etäännyttävittä
instruktiivi etäännyttävin
komitatiivi etäännyttävine

etäännyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä etäännyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi etäännyttävä etäännyttävät
genetiivi etäännyttävän etäännyttävien
(etäännyttäväin)
partitiivi etäännyttävää etäännyttäviä
akkusatiivi etäännyttävä; etäännyttävän etäännyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi etäännyttävässä etäännyttävissä
elatiivi etäännyttävästä etäännyttävistä
illatiivi etäännyttävään etäännyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi etäännyttävällä etäännyttävillä
ablatiivi etäännyttävältä etäännyttäviltä
allatiivi etäännyttävälle etäännyttäville
muut sijamuodot
essiivi etäännyttävänä etäännyttävinä
translatiivi etäännyttäväksi etäännyttäviksi
abessiivi etäännyttävättä etäännyttävittä
instruktiivi etäännyttävin
komitatiivi etäännyttävine