fakkiintunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä fakkiintua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi fakkiintunut fakkiintuneet
genetiivi fakkiintuneen fakkiintuneiden
fakkiintuneitten
partitiivi fakkiintunutta fakkiintuneita
akkusatiivi fakkiintunut; fakkiintuneen fakkiintuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi fakkiintuneessa fakkiintuneissa
elatiivi fakkiintuneesta fakkiintuneista
illatiivi fakkiintuneeseen fakkiintuneisiin
fakkiintuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi fakkiintuneella fakkiintuneilla
ablatiivi fakkiintuneelta fakkiintuneilta
allatiivi fakkiintuneelle fakkiintuneille
muut sijamuodot
essiivi fakkiintuneena fakkiintuneina
translatiivi fakkiintuneeksi fakkiintuneiksi
abessiivi fakkiintuneetta fakkiintuneitta
instruktiivi fakkiintunein
komitatiivi fakkiintuneine