fess

Englanti

Substantiivi

fess (monikko fesses)

1. (heraldiikka) hirsi

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	fesses
part. prees.	fessing
imp. & part. perf.	fessed

fess

1. tunnustaa

Ruotsi

Substantiivi

fess n. (5) (yks. määr. fesset [luo], mon. epämäär. fess, mon. määr. fessen [luo])

1. (musiikki) fes