funtsinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä funtsia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi funtsinut funtsineet
genetiivi funtsineen funtsineiden
funtsineitten
partitiivi funtsinutta funtsineita
akkusatiivi funtsinut; funtsineen funtsineet
sisäpaikallissijat
inessiivi funtsineessa funtsineissa
elatiivi funtsineesta funtsineista
illatiivi funtsineeseen funtsineisiin
funtsineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi funtsineella funtsineilla
ablatiivi funtsineelta funtsineilta
allatiivi funtsineelle funtsineille
muut sijamuodot
essiivi funtsineena funtsineina
translatiivi funtsineeksi funtsineiksi
abessiivi funtsineetta funtsineitta
instruktiivi funtsinein
komitatiivi funtsineine