häätävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä häätää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi häätävä häätävät
genetiivi häätävän häätävien
(häätäväin)
partitiivi häätävää häätäviä
akkusatiivi häätävä; häätävän häätävät
sisäpaikallissijat
inessiivi häätävässä häätävissä
elatiivi häätävästä häätävistä
illatiivi häätävään häätäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi häätävällä häätävillä
ablatiivi häätävältä häätäviltä
allatiivi häätävälle häätäville
muut sijamuodot
essiivi häätävänä häätävinä
translatiivi häätäväksi häätäviksi
abessiivi häätävättä häätävittä
instruktiivi häätävin
komitatiivi häätävine