hämmennyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä hämmentyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hämmennyttävä hämmennyttävät
genetiivi hämmennyttävän hämmennyttävien
(hämmennyttäväin)
partitiivi hämmennyttävää hämmennyttäviä
akkusatiivi hämmennyttävä; hämmennyttävän hämmennyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi hämmennyttävässä hämmennyttävissä
elatiivi hämmennyttävästä hämmennyttävistä
illatiivi hämmennyttävään hämmennyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hämmennyttävällä hämmennyttävillä
ablatiivi hämmennyttävältä hämmennyttäviltä
allatiivi hämmennyttävälle hämmennyttäville
muut sijamuodot
essiivi hämmennyttävänä hämmennyttävinä
translatiivi hämmennyttäväksi hämmennyttäviksi
abessiivi hämmennyttävättä hämmennyttävittä
instruktiivi hämmennyttävin
komitatiivi hämmennyttävine

hämmennyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hämmennyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hämmennyttävä hämmennyttävät
genetiivi hämmennyttävän hämmennyttävien
(hämmennyttäväin)
partitiivi hämmennyttävää hämmennyttäviä
akkusatiivi hämmennyttävä; hämmennyttävän hämmennyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi hämmennyttävässä hämmennyttävissä
elatiivi hämmennyttävästä hämmennyttävistä
illatiivi hämmennyttävään hämmennyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hämmennyttävällä hämmennyttävillä
ablatiivi hämmennyttävältä hämmennyttäviltä
allatiivi hämmennyttävälle hämmennyttäville
muut sijamuodot
essiivi hämmennyttävänä hämmennyttävinä
translatiivi hämmennyttäväksi hämmennyttäviksi
abessiivi hämmennyttävättä hämmennyttävittä
instruktiivi hämmennyttävin
komitatiivi hämmennyttävine