hölmistyvä

Suomi

Verbi

hölmistyvä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hölmistyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hölmistyvä	hölmistyvät
genetiivi	hölmistyvän	hölmistyvien (hölmistyväin)
partitiivi	hölmistyvää	hölmistyviä
akkusatiivi	hölmistyvä; hölmistyvän	hölmistyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	hölmistyvässä	hölmistyvissä
elatiivi	hölmistyvästä	hölmistyvistä
illatiivi	hölmistyvään	hölmistyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hölmistyvällä	hölmistyvillä
ablatiivi	hölmistyvältä	hölmistyviltä
allatiivi	hölmistyvälle	hölmistyville
muut sijamuodot
essiivi	hölmistyvänä	hölmistyvinä
translatiivi	hölmistyväksi	hölmistyviksi
abessiivi	hölmistyvättä	hölmistyvittä
instruktiivi	–	hölmistyvin
komitatiivi	–	hölmistyvine