haalistuva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä haalistua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haalistuva haalistuvat
genetiivi haalistuvan haalistuvien
(haalistuvain)
partitiivi haalistuvaa haalistuvia
akkusatiivi haalistuva; haalistuvan haalistuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi haalistuvassa haalistuvissa
elatiivi haalistuvasta haalistuvista
illatiivi haalistuvaan haalistuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi haalistuvalla haalistuvilla
ablatiivi haalistuvalta haalistuvilta
allatiivi haalistuvalle haalistuville
muut sijamuodot
essiivi haalistuvana haalistuvina
translatiivi haalistuvaksi haalistuviksi
abessiivi haalistuvatta haalistuvitta
instruktiivi haalistuvin
komitatiivi haalistuvine