haaskaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä haaskata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haaskaava haaskaavat
genetiivi haaskaavan haaskaavien
(haaskaavain)
partitiivi haaskaavaa haaskaavia
akkusatiivi haaskaava; haaskaavan haaskaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi haaskaavassa haaskaavissa
elatiivi haaskaavasta haaskaavista
illatiivi haaskaavaan haaskaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi haaskaavalla haaskaavilla
ablatiivi haaskaavalta haaskaavilta
allatiivi haaskaavalle haaskaaville
muut sijamuodot
essiivi haaskaavana haaskaavina
translatiivi haaskaavaksi haaskaaviksi
abessiivi haaskaavatta haaskaavitta
instruktiivi haaskaavin
komitatiivi haaskaavine