haistatteleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä haistatella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haistatteleva haistattelevat
genetiivi haistattelevan haistattelevien
(haistattelevain)
partitiivi haistattelevaa haistattelevia
akkusatiivi haistatteleva; haistattelevan haistattelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi haistattelevassa haistattelevissa
elatiivi haistattelevasta haistattelevista
illatiivi haistattelevaan haistatteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi haistattelevalla haistattelevilla
ablatiivi haistattelevalta haistattelevilta
allatiivi haistattelevalle haistatteleville
muut sijamuodot
essiivi haistattelevana haistattelevina
translatiivi haistattelevaksi haistatteleviksi
abessiivi haistattelevatta haistattelevitta
instruktiivi haistattelevin
komitatiivi haistattelevine