hajaantuva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahajaantuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hajaantua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hajaantuva | hajaantuvat |
genetiivi | hajaantuvan | hajaantuvien (hajaantuvain) |
partitiivi | hajaantuvaa | hajaantuvia |
akkusatiivi | hajaantuva; hajaantuvan |
hajaantuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hajaantuvassa | hajaantuvissa |
elatiivi | hajaantuvasta | hajaantuvista |
illatiivi | hajaantuvaan | hajaantuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hajaantuvalla | hajaantuvilla |
ablatiivi | hajaantuvalta | hajaantuvilta |
allatiivi | hajaantuvalle | hajaantuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hajaantuvana | hajaantuvina |
translatiivi | hajaantuvaksi | hajaantuviksi |
abessiivi | hajaantuvatta | hajaantuvitta |
instruktiivi | – | hajaantuvin |
komitatiivi | – | hajaantuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | hajaantuva- | |
vahva vartalo | hajaantuva- | |
konsonantti- vartalo |
- | |