hajottava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä hajota

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hajottava hajottavat
genetiivi hajottavan hajottavien
(hajottavain)
partitiivi hajottavaa hajottavia
akkusatiivi hajottava;
hajottavan
hajottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi hajottavassa hajottavissa
elatiivi hajottavasta hajottavista
illatiivi hajottavaan hajottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hajottavalla hajottavilla
ablatiivi hajottavalta hajottavilta
allatiivi hajottavalle hajottaville
muut sijamuodot
essiivi hajottavana hajottavina
translatiivi hajottavaksi hajottaviksi
abessiivi hajottavatta hajottavitta
instruktiivi hajottavin
komitatiivi hajottavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hajottava-
vahva vartalo hajottava-
konsonantti-
vartalo
-

hajottava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hajottaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hajottava hajottavat
genetiivi hajottavan hajottavien
(hajottavain)
partitiivi hajottavaa hajottavia
akkusatiivi hajottava;
hajottavan
hajottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi hajottavassa hajottavissa
elatiivi hajottavasta hajottavista
illatiivi hajottavaan hajottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hajottavalla hajottavilla
ablatiivi hajottavalta hajottavilta
allatiivi hajottavalle hajottaville
muut sijamuodot
essiivi hajottavana hajottavina
translatiivi hajottavaksi hajottaviksi
abessiivi hajottavatta hajottavitta
instruktiivi hajottavin
komitatiivi hajottavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hajottava-
vahva vartalo hajottava-
konsonantti-
vartalo
-