haljennut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä haljeta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haljennut haljenneet
genetiivi haljenneen haljenneiden
haljenneitten
partitiivi haljennutta haljenneita
akkusatiivi haljennut; haljenneen haljenneet
sisäpaikallissijat
inessiivi haljenneessa haljenneissa
elatiivi haljenneesta haljenneista
illatiivi haljenneeseen haljenneisiin
haljenneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haljenneella haljenneilla
ablatiivi haljenneelta haljenneilta
allatiivi haljenneelle haljenneille
muut sijamuodot
essiivi haljenneena haljenneina
translatiivi haljenneeksi haljenneiksi
abessiivi haljenneetta haljenneitta
instruktiivi haljennein
komitatiivi haljenneine