haljennut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahaljennut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä haljeta
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haljennut | haljenneet |
genetiivi | haljenneen | haljenneiden haljenneitten |
partitiivi | haljennutta | haljenneita |
akkusatiivi | haljennut; haljenneen | haljenneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haljenneessa | haljenneissa |
elatiivi | haljenneesta | haljenneista |
illatiivi | haljenneeseen | haljenneisiin haljenneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haljenneella | haljenneilla |
ablatiivi | haljenneelta | haljenneilta |
allatiivi | haljenneelle | haljenneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haljenneena | haljenneina |
translatiivi | haljenneeksi | haljenneiksi |
abessiivi | haljenneetta | haljenneitta |
instruktiivi | – | haljennein |
komitatiivi | – | haljenneine |