hallinnut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä hallita

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hallinnut hallinneet
genetiivi hallinneen hallinneiden
hallinneitten
partitiivi hallinnutta hallinneita
akkusatiivi hallinnut; hallinneen hallinneet
sisäpaikallissijat
inessiivi hallinneessa hallinneissa
elatiivi hallinneesta hallinneista
illatiivi hallinneeseen hallinneisiin
hallinneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hallinneella hallinneilla
ablatiivi hallinneelta hallinneilta
allatiivi hallinneelle hallinneille
muut sijamuodot
essiivi hallinneena hallinneina
translatiivi hallinneeksi hallinneiksi
abessiivi hallinneetta hallinneitta
instruktiivi hallinnein
komitatiivi hallinneine