harhaantunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaharhaantunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä harhaantua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harhaantunut | harhaantuneet |
genetiivi | harhaantuneen | harhaantuneiden harhaantuneitten |
partitiivi | harhaantunutta | harhaantuneita |
akkusatiivi | harhaantunut; harhaantuneen |
harhaantuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harhaantuneessa | harhaantuneissa |
elatiivi | harhaantuneesta | harhaantuneista |
illatiivi | harhaantuneeseen | harhaantuneisiin harhaantuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harhaantuneella | harhaantuneilla |
ablatiivi | harhaantuneelta | harhaantuneilta |
allatiivi | harhaantuneelle | harhaantuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harhaantuneena | harhaantuneina |
translatiivi | harhaantuneeksi | harhaantuneiksi |
abessiivi | harhaantuneetta | harhaantuneitta |
instruktiivi | – | harhaantunein |
komitatiivi | – | harhaantuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |