harjannut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaharjannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä harjata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | harjannut | harjanneet |
genetiivi | harjanneen | harjanneiden harjanneitten |
partitiivi | harjannutta | harjanneita |
akkusatiivi | harjannut; harjanneen |
harjanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | harjanneessa | harjanneissa |
elatiivi | harjanneesta | harjanneista |
illatiivi | harjanneeseen | harjanneisiin harjanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | harjanneella | harjanneilla |
ablatiivi | harjanneelta | harjanneilta |
allatiivi | harjanneelle | harjanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | harjanneena | harjanneina |
translatiivi | harjanneeksi | harjanneiksi |
abessiivi | harjanneetta | harjanneitta |
instruktiivi | – | harjannein |
komitatiivi | – | harjanneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | harjannee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
harjannut- |