harppaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaharppaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä harpata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harppaava | harppaavat |
| genetiivi | harppaavan | harppaavien (harppaavain) |
| partitiivi | harppaavaa | harppaavia |
| akkusatiivi | harppaava; harppaavan | harppaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harppaavassa | harppaavissa |
| elatiivi | harppaavasta | harppaavista |
| illatiivi | harppaavaan | harppaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harppaavalla | harppaavilla |
| ablatiivi | harppaavalta | harppaavilta |
| allatiivi | harppaavalle | harppaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harppaavana | harppaavina |
| translatiivi | harppaavaksi | harppaaviksi |
| abessiivi | harppaavatta | harppaavitta |
| instruktiivi | – | harppaavin |
| komitatiivi | – | harppaavine |