hautautuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
hautautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hautautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hautautuva | hautautuvat |
| genetiivi | hautautuvan | hautautuvien (hautautuvain) |
| partitiivi | hautautuvaa | hautautuvia |
| akkusatiivi | hautautuva; hautautuvan | hautautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hautautuvassa | hautautuvissa |
| elatiivi | hautautuvasta | hautautuvista |
| illatiivi | hautautuvaan | hautautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hautautuvalla | hautautuvilla |
| ablatiivi | hautautuvalta | hautautuvilta |
| allatiivi | hautautuvalle | hautautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hautautuvana | hautautuvina |
| translatiivi | hautautuvaksi | hautautuviksi |
| abessiivi | hautautuvatta | hautautuvitta |
| instruktiivi | – | hautautuvin |
| komitatiivi | – | hautautuvine |