havaitseva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahavaitseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä havaita
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | havaitseva | havaitsevat |
genetiivi | havaitsevan | havaitsevien (havaitsevain) |
partitiivi | havaitsevaa | havaitsevia |
akkusatiivi | havaitseva; havaitsevan |
havaitsevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | havaitsevassa | havaitsevissa |
elatiivi | havaitsevasta | havaitsevista |
illatiivi | havaitsevaan | havaitseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | havaitsevalla | havaitsevilla |
ablatiivi | havaitsevalta | havaitsevilta |
allatiivi | havaitsevalle | havaitseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | havaitsevana | havaitsevina |
translatiivi | havaitsevaksi | havaitseviksi |
abessiivi | havaitsevatta | havaitsevitta |
instruktiivi | – | havaitsevin |
komitatiivi | – | havaitsevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | havaitseva- | |
vahva vartalo | havaitseva- | |
konsonantti- vartalo |
- |