havaitseva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
havaitseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä havaita
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | havaitseva | havaitsevat |
| genetiivi | havaitsevan | havaitsevien (havaitsevain) |
| partitiivi | havaitsevaa | havaitsevia |
| akkusatiivi | havaitseva; havaitsevan | havaitsevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | havaitsevassa | havaitsevissa |
| elatiivi | havaitsevasta | havaitsevista |
| illatiivi | havaitsevaan | havaitseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | havaitsevalla | havaitsevilla |
| ablatiivi | havaitsevalta | havaitsevilta |
| allatiivi | havaitsevalle | havaitseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | havaitsevana | havaitsevina |
| translatiivi | havaitsevaksi | havaitseviksi |
| abessiivi | havaitsevatta | havaitsevitta |
| instruktiivi | – | havaitsevin |
| komitatiivi | – | havaitsevine |