heittänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä heittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi heittänyt heittäneet
genetiivi heittäneen heittäneiden
heittäneitten
partitiivi heittänyttä heittäneitä
akkusatiivi heittänyt; heittäneen heittäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi heittäneessä heittäneissä
elatiivi heittäneestä heittäneistä
illatiivi heittäneeseen heittäneisiin
heittäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi heittäneellä heittäneillä
ablatiivi heittäneeltä heittäneiltä
allatiivi heittäneelle heittäneille
muut sijamuodot
essiivi heittäneenä heittäneinä
translatiivi heittäneeksi heittäneiksi
abessiivi heittäneettä heittäneittä
instruktiivi heittänein
komitatiivi heittäneine