helisevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä helistä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi helisevä helisevät
genetiivi helisevän helisevien
(heliseväin)
partitiivi helisevää heliseviä
akkusatiivi helisevä; helisevän helisevät
sisäpaikallissijat
inessiivi helisevässä helisevissä
elatiivi helisevästä helisevistä
illatiivi helisevään heliseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi helisevällä helisevillä
ablatiivi helisevältä heliseviltä
allatiivi helisevälle heliseville
muut sijamuodot
essiivi helisevänä helisevinä
translatiivi heliseväksi heliseviksi
abessiivi helisevättä helisevittä
instruktiivi helisevin
komitatiivi helisevine