hellivä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahellivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä helliä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hellivä | hellivät |
| genetiivi | hellivän | hellivien (helliväin) |
| partitiivi | hellivää | helliviä |
| akkusatiivi | hellivä; hellivän |
hellivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hellivässä | hellivissä |
| elatiivi | hellivästä | hellivistä |
| illatiivi | hellivään | helliviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hellivällä | hellivillä |
| ablatiivi | hellivältä | helliviltä |
| allatiivi | hellivälle | helliville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hellivänä | hellivinä |
| translatiivi | helliväksi | helliviksi |
| abessiivi | hellivättä | hellivittä |
| instruktiivi | – | hellivin |
| komitatiivi | – | hellivine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |