herjaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaherjaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä herjata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | herjaava | herjaavat |
| genetiivi | herjaavan | herjaavien (herjaavain) |
| partitiivi | herjaavaa | herjaavia |
| akkusatiivi | herjaava; herjaavan |
herjaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | herjaavassa | herjaavissa |
| elatiivi | herjaavasta | herjaavista |
| illatiivi | herjaavaan | herjaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | herjaavalla | herjaavilla |
| ablatiivi | herjaavalta | herjaavilta |
| allatiivi | herjaavalle | herjaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | herjaavana | herjaavina |
| translatiivi | herjaavaksi | herjaaviksi |
| abessiivi | herjaavatta | herjaavitta |
| instruktiivi | – | herjaavin |
| komitatiivi | – | herjaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | herjaava- | |
| vahva vartalo | herjaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |