herkistyvä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä herkistyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi herkistyvä herkistyvät
genetiivi herkistyvän herkistyvien
(herkistyväin)
partitiivi herkistyvää herkistyviä
akkusatiivi herkistyvä; herkistyvän herkistyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi herkistyvässä herkistyvissä
elatiivi herkistyvästä herkistyvistä
illatiivi herkistyvään herkistyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi herkistyvällä herkistyvillä
ablatiivi herkistyvältä herkistyviltä
allatiivi herkistyvälle herkistyville
muut sijamuodot
essiivi herkistyvänä herkistyvinä
translatiivi herkistyväksi herkistyviksi
abessiivi herkistyvättä herkistyvittä
instruktiivi herkistyvin
komitatiivi herkistyvine