hidastuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä hidastua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hidastuttava hidastuttavat
genetiivi hidastuttavan hidastuttavien
(hidastuttavain)
partitiivi hidastuttavaa hidastuttavia
akkusatiivi hidastuttava; hidastuttavan hidastuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi hidastuttavassa hidastuttavissa
elatiivi hidastuttavasta hidastuttavista
illatiivi hidastuttavaan hidastuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hidastuttavalla hidastuttavilla
ablatiivi hidastuttavalta hidastuttavilta
allatiivi hidastuttavalle hidastuttaville
muut sijamuodot
essiivi hidastuttavana hidastuttavina
translatiivi hidastuttavaksi hidastuttaviksi
abessiivi hidastuttavatta hidastuttavitta
instruktiivi hidastuttavin
komitatiivi hidastuttavine

hidastuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hidastuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hidastuttava hidastuttavat
genetiivi hidastuttavan hidastuttavien
(hidastuttavain)
partitiivi hidastuttavaa hidastuttavia
akkusatiivi hidastuttava; hidastuttavan hidastuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi hidastuttavassa hidastuttavissa
elatiivi hidastuttavasta hidastuttavista
illatiivi hidastuttavaan hidastuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hidastuttavalla hidastuttavilla
ablatiivi hidastuttavalta hidastuttavilta
allatiivi hidastuttavalle hidastuttaville
muut sijamuodot
essiivi hidastuttavana hidastuttavina
translatiivi hidastuttavaksi hidastuttaviksi
abessiivi hidastuttavatta hidastuttavitta
instruktiivi hidastuttavin
komitatiivi hidastuttavine