hiihtävä

Suomi

Verbi

hiihtävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hiihtää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hiihtävä	hiihtävät
genetiivi	hiihtävän	hiihtävien (hiihtäväin)
partitiivi	hiihtävää	hiihtäviä
akkusatiivi	hiihtävä; hiihtävän	hiihtävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	hiihtävässä	hiihtävissä
elatiivi	hiihtävästä	hiihtävistä
illatiivi	hiihtävään	hiihtäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hiihtävällä	hiihtävillä
ablatiivi	hiihtävältä	hiihtäviltä
allatiivi	hiihtävälle	hiihtäville
muut sijamuodot
essiivi	hiihtävänä	hiihtävinä
translatiivi	hiihtäväksi	hiihtäviksi
abessiivi	hiihtävättä	hiihtävittä
instruktiivi	–	hiihtävin
komitatiivi	–	hiihtävine