hiljentyvä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
hiljentyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hiljentyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiljentyvä | hiljentyvät |
| genetiivi | hiljentyvän | hiljentyvien (hiljentyväin) |
| partitiivi | hiljentyvää | hiljentyviä |
| akkusatiivi | hiljentyvä; hiljentyvän | hiljentyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiljentyvässä | hiljentyvissä |
| elatiivi | hiljentyvästä | hiljentyvistä |
| illatiivi | hiljentyvään | hiljentyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiljentyvällä | hiljentyvillä |
| ablatiivi | hiljentyvältä | hiljentyviltä |
| allatiivi | hiljentyvälle | hiljentyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiljentyvänä | hiljentyvinä |
| translatiivi | hiljentyväksi | hiljentyviksi |
| abessiivi | hiljentyvättä | hiljentyvittä |
| instruktiivi | – | hiljentyvin |
| komitatiivi | – | hiljentyvine |