Adjektiivi

muokkaa

honottava

  1. sellainen , joka honottaa


honottava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä honottaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi honottava honottavat
genetiivi honottavan honottavien
(honottavain)
partitiivi honottavaa honottavia
akkusatiivi honottava; honottavan honottavat
sisäpaikallissijat
inessiivi honottavassa honottavissa
elatiivi honottavasta honottavista
illatiivi honottavaan honottaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi honottavalla honottavilla
ablatiivi honottavalta honottavilta
allatiivi honottavalle honottaville
muut sijamuodot
essiivi honottavana honottavina
translatiivi honottavaksi honottaviksi
abessiivi honottavatta honottavitta
instruktiivi honottavin
komitatiivi honottavine