hoonaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahoonaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hoonata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hoonaava | hoonaavat |
| genetiivi | hoonaavan | hoonaavien (hoonaavain) |
| partitiivi | hoonaavaa | hoonaavia |
| akkusatiivi | hoonaava; hoonaavan | hoonaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hoonaavassa | hoonaavissa |
| elatiivi | hoonaavasta | hoonaavista |
| illatiivi | hoonaavaan | hoonaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hoonaavalla | hoonaavilla |
| ablatiivi | hoonaavalta | hoonaavilta |
| allatiivi | hoonaavalle | hoonaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hoonaavana | hoonaavina |
| translatiivi | hoonaavaksi | hoonaaviksi |
| abessiivi | hoonaavatta | hoonaavitta |
| instruktiivi | – | hoonaavin |
| komitatiivi | – | hoonaavine |